Kumpulantie 1 A 8 krs. 00520 Helsinki
      puh. (09) 6860 990

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 


 

 

 

Etusivu     Hallinto     Jäsenistö     Poliohuolto tiedottaa     Kuvagalleria    Linkit

 

KAISLARANTA

Kaislis

 KAISLARANTA (päärakennus)

Vihdin kunnan Vihtijärven kylässä Ylimmäisen järven rannalla sijaitsevan Kaislarannan historia Suomen Poliohuolto r.y:n osalta saa alkunsa Helsingin Polio Huolto r.y. nimisen yhdistyksen perustamisesta, joka tapahtui Helsingissä 30.03.1958. Helsingin Polio Huolto r.y:n perustajina oli pieni joukko helsinkiläisiä poliovammaisia henkilöitä. Yhdistyksen kotipaikkana oli Helsinki ja sen toimialueena Uudenmaan lääni. Yhdistyksen perustamisen yhtenä tärkeimpänä tarkoituksena oli palvelukodin perustaminen polion vammauttamille henkilöille, joita sijoitettiin siihen aikaan heidän iästään riippumatta vanhainkotien asukkaiksi. Nuorimmat heistä olivat vasta 16-vuotiaita.Todella epäinhimillistä toimintaa! Erityisesti nuorten, mutta myös  keski-ikäisten poliovammaisten palvelukodin perustamiselle nähtiin olevan suurta tarvetta.

Yhdistyksen perustamiskokous päätti, että varsinaisten poliovammaisten jäsenten hankinnan lisäksi yhdistys käynnistää palvelukodin ostamista ja sen toiminnan rahoittamista edistävän kannatusjäsenten hankinnan. Yhdistyksen muina varainhankinnan muotoina olivat Suomen pienoislipun myynti, sekä pankeissa ja yrityksissä toteutetut lipas- ja listakeräykset. Yhdistys palveluksessa oli muutamia hyvinkin vaikeasti poliovammaisia pienoislipun myyjiä ja listakerääjiä, jotka kiertelivät ympäri maakuntia. Yhdistys onnistui hankkimaan vajaassa puolessa vuodessa lähes 3.000 kannatusjäsentä.

  "Uusi tie" J.A.Filmi  (kuvattu Kaislarannassa 1958)

Kannatusjäsenhankintaa hoiti Helge Taalikka, jonka ”työrupeama” tässä tehtävässä kesti lähes 40 vuotta. Helge Taalikka oli myös yksi Kaislarannan pitkäaikaisimmista asukkaista ja hän teki tätä arvokasta työtään valtaosan ajasta Kaislarannassa asuen.

Päätös Kaislarannan huvilakiinteistön ostamisesta helsinkiläisen piiritarkastaja  Jouko Iivosen perheeltä tehtiin yhdistyksen ensimmäisessä vuosikokouksessa, joka pidettiin  Helsingissä 15.02.1959. Vuosikokous päätti valtuuttaa yhdistyksen johtokunnan allekirjoittamaan Kaislarantaa koskevan kauppakirjan 8.600.000 mk:n kauppahinnasta. Kannatusjäsenhankinta oli tuottanut yhdistykselle lyhyessä ajassa niin paljon varoja, että Lopen Osuuspankista otetun kiinnelainan osuus kauppahinnasta oli vain 2.000.000 mk. Kaislarannan kiinteistöön tehtiin välittömästi kaikki välttämättömimmät pyörätuolia käyttävien asukkaiden asumisen edellyttämät muutostyöt ja palvelukodin toiminta käynnistyi jo muutaman kuukauden kuluttua kiinteistön ostamisesta.

Vajaan vuoden ikäisen yhdistyksen talous ei kuitenkaan kestänyt niin suuria investointeja, joita kiinteistön hankinta ja sen saneeraus uutta käyttötarkoitusta varten aiheuttivat. Kaislarannan toiminta jouduttiin keskeyttämään vain jonkin kuukauden mittaisen ajan jälkeen muutamaksi kuukaudeksi, jotta toiminnan rahoitus saatiin järjestettyä. Kaislaranta avattiin käyttöön uudelleen vuoden 1960 alkupuolella.

Alkuaikoina Kaislarannassa asui jopa 14 henkilöä. Asumispalvelutoiminnan ohella Kaislaranta toimi jo alusta alkaen kesäaikaisin saman aikaisesti myös poliovammaisten lomakotina. Kaislarantaan palkattiin lomakausien ajaksi vakiohenkilökunnan lisäksi 3-4 loma-apulaista. Muutamana kesänä apua saatiin myös kansainvälisen leiritoiminnan (KVT-leirit) kautta. Vuosikymmenillä  -60-70 Kaislarannan kesäaikainen toiminta oli hyvin vilkasta. Kaislarannan alueelle rakennettiin vuosikymmenten aikana lukuisia erilaisia lomamökkejä (kuvissa alla).

Helsingin Polio Huolto r.y:n toiminta muuttui vuosien myötä niin laajaksi, että sen sääntöjä päätettiin muuttaa siten, että yhdistyksen toimialueeksi tuli koko Suomi ja sen nimeksi muutettiin vuonna 1964 Suomen Poliohuolto r.y. Siitä lähtien yhdistys on toiminut valtakunnallisena vammaisjärjestönä. Yhdistyksen kotipaikka on edelleen Helsinki.

Kaislarannan asumispalvelutoiminnan rahoitus tapahtui aina -80 luvun loppupuolelle saakka keräysvarojen ja asukkaiden kotikuntien maksamien osuuksien, sekä asukkailta perittyjen hyvin kohtuullisten vuokra- ja ravintomaksujen avulla. Suomen Poliohuolto r.y. ei saanut asumis- ja lomapalvelutoiminnan rahoitukseen ns. valtion osuuksia tai Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustuksia. Yhdistys sai kuitenkin Kaislarantaan RAY-avustuksia kiinteistön ylläpidon edellyttämiin välttämättömiin kunnossapito- ja perusparannuskustannuksiin vuoteen 1997 saakka.

YLE 1969  "Kaislaranta" Tuottaja Pirkko Kullberg

Vuonna 1987 voimaan tullut Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (ns. vammaispalvelulaki) muutti merkittävästi Kaislarannan palvelutalon asumispalvelutoiminnan rahoitusta. Lomailutoiminnan rahoitukseen sillä ei ollut mitään merkitystä. Lomailutoiminnan rahoitus muodostui edelleen kannatusjäsenmaksujen tuotosta. Uudistuneen lainsäädännön myötä kunnille tuli vaikeavammaisten kuntalaisten asumispalvelujen osalta erityinen järjestämisvastuu. Kunnat velvoitettiin osallistumaan rahoittamaan tietyllä päiväkorvauksella vammaisten kuntalaistensa asumista mm. ympäri Suomen sijaitsevissa palvelutaloissa. Asiakkailla itsellään oli jossain määrin mahdollisuus valita asuinpaikkansa haluamassaan palvelutalossa ja he maksoivat palvelujen tuottajille oman osuutensa vuokra- ja ravintomaksuista.

Suomen Poliohuolto r.y. joutui lopettamaan Kaislarannan asumispalvelutoiminnan raskain mielin 31.08.1999 pysyväksi muodostuneen asukasvajauksen johdosta. Uudistuneen lainsäädännön myötä vaikeavammaisten asumispalvelujen kysyntä oli muodostunut niin suureksi, että lähes jokaiseen Suomen kuntaan oli rakennettu uudenaikaisia vammaisten palvelutaloja. Vuosikymmeniä vanha Kaislarannan kiinteistö ei vastannut enää nykyajan asumiselle asetettavia vaatimuksia. Suomen Poliohuolto r.y:llä ei ollut enää kiristyneessä kilpailutilanteessa mitään taloudellisia mahdollisuuksia Kaislarannan asumisviihtyvyyttä lisäävien muutostöiden ja peruskorjausten suorittamiseen. Myös Raha-automaattiyhdistys suhtautui täysin kielteisesti ”syrjäseudulla” sijaitsevan palvelutalon tulevaisuuteen ja sen tilojen saattamiseen nykyajan vaatimusten edellyttämälle tasolle.

Suomen Poliohuolto r.y:n hallinnossa tiedettiin, että vaikka ympärivuotinen asumistoiminta Kaislarannassa päättyi, niin tällä paikalla oli sen pitkään historiaan perustuen hyvin suuri merkitys lomailupaikkana yhdistyksen jäsenistölle. Yhdistys halusi tuntea vastuunsa  myös kannatusjäseniään kohtaan. Olivathan he kautta vuosikymmenten rahoittaneet yhdistyksen lomailutoimintaa. Näitä taustoja ja lomailupalvelujen kysyntää ajatellen Kaislaranta haluttiin säilyttää edelleen jäsenistön lomailukäytössä niin kauan, kuin se oli taloudelliselta kannalta järkevää ja mahdollista. Yhdistys ryhtyi etsimään Kaislarannalle ympärivuotista vuokralaista, jonka kanssa voitaisiin mahdollisesti yhteistyössä hoitaa yhdistyksen poliovammaisen jäsenistön kesäaikaiset lomailupalvelut.

Suomen Poliohuolto r.y. sai neuvoteltua keväällä v. 2000 kolmen (3) kuukauden mittaisen vuokrasopimuksen Uudenmaan Erityshuoltopiirin Kuntayhtymän kanssa Kaislarannan tilojen vuokraamisesta kehitysvammaisten lasten ja nuorten tilapäishoito- ja leiripaikaksi. Vuokrasopimus mahdollisti myös yhdistyksen tarvitsemien lomailuun liittyvien palvelujen (mm. lomalaisten avustaminen ja ravintopalvelut) ostamiseen vuokralaiselta.  Kokemus oli molemmin puolin siinä määrin rohkaiseva, että se johti vuoden 2001 alusta alkaen kolmen (3) vuoden mittaisen vuokrasopimuksen solmimiseen ja yhteistoimintaan yhdistyksen harjoittaman oman jäsenistön lomailutoiminnan järjestämisessä. Vuokralaisen taholla tapahtuneet organisaatiojärjestelyt johtivat kuitenkin siihen, että vuokrasopimus irtisanottiin vuokralaisen taholta päättyväksi jo vuoden 2001 lopussa. Kaislarannalle ryhdyttiin jälleen  etsimään uutta vuokralaista, mutta se ei johtanut tässä vaiheessa toivottuun lopputulokseen.

Vuosina 2002-2004 Kaislaranta oli kesäisin yhdistyksen omassa lomailukäytössä ainoastaan muutamia viikkoja. Kaislarantaan palkattiin lomakausien ajaksi tarvittava henkilökunta. Kiinteistön ympärivuotinen lämmittäminen ja muu ylläpito aiheuttivat yhdistykselle hyvin suuria vuotuisia kustannuksia. Oli selvää, että näin menetellen toimintaa ei voitaisi  jatkaa pitkän päälle. Suomen Poliohuolto r.y:n hallitus päätti keväällä v. 2005 esittää yhdistyksen vuosikokoukselle Kaislarannan ja vuosien varrella hankitun Jokirinteen kiinteistöjen myyntiä tarvittaessa. Vuosikokous myönsi hallitukselle sen tarvitsemat valtuudet toimenpiteisiin ryhtymiseksi.

Julkisuuteen tulleet tiedot Suomen Poliohuolto r.y:n aikeista Kaislarannan myymiseksi  johtivat siihen, että kiinnostus Kaislarannan ostamisesta ja/tai vuokraamisesta saivat  aivan uuden käänteen. Paitsi, että Kaislarannalle löytyi ostajaehdokkaita, niin löydettiin myös vuokrauksesta kiinnostunut taho. Kaislaranta saatiin ympärivuotista toimintaa silmällä pitäen uuteen alkuun, kun vasta perustettu Kaislakoti r.y. niminen yhdistys vuokrasi Kaislarannan 01.08.2005 alkaen pitkään alkoholiongelmista kärsineiden ja niistä pääsääntöisesti eroon päässeiden henkilöiden ympärivuotiseen asumiskäyttöön. Vuokrasopimuksen syntyminen merkitsi  myös sitä, että Suomen Poliohuolto r.y. pystyi ostamaan lomalaistensa tarvitsemat palvelut Kaislakoti r.y:ltä.

Vuokrasopimuksen syntyminen Kaislakoti r.y:n kanssa oli erinomainen esimerkki Suomessa toimivien sosiaalialan järjestöjen keskinäisestä yhteistyöstä, jonka tuloksena  Suomen Poliohuolto r.y. sai uudet mahdollisuudet Kaislarannan lomailutoiminnan jatkamiselle.  Vuokrasopimuksen syntyminen antoi myös yhdistyksellemme mahdollisuuden Kaislarannan hallitun myynnin toteuttamiseen. Kaislakoti r.y:n kanssa solmittu vuokrasopimus päättyi 27.05.2007 yhdistyksen löydettyä uudet toimitilat Nummi-Pusulan kunnasta. Suomen Poliohuolto r.y. päätti asettaa tässä vaiheessa Kaislarannan ja Jokirinteen kiinteistöt myytäviksi ja niitä koskenut kauppakirja allekirjoitettiin 12.11.2007. Kaislaranta myytiin yksityiskäyttöön.

Kaislarannalla oli pitkä ja ansiokas historia. Suomen Poliohuolto r.y. voi olla syystä ylpeä siitä, että pieni tyhjästä aloittanut yhdistys perusti varsin nopealla aikataululla lähes 40 vuotta toimineen Suomen ensimmäisen ja yhden pitkäikäisimmän vammaisten palvelukodin. Kaislarannan asumispalvelutoiminnan päättyminen vuonna 1999 ei tullut yhdistykselle yllätyksenä. Siihen osattiin varautua jo 1990 luvun alusta alkaen. Kysymys oli vain siitä, milloin se tapahtuu? Kaislaranta toimi vuosikymmenten aikana lukuisien eri puolelta Suomea kotoisin olleiden asukkaidensa viihtyisänä kotina.

Kiitämme kaikkia Kaislarannan toiminnan tukijoita vuosien varrelta. Haluamme muistuttaa, että vaikka polio on Suomen osalta voitettu sairaus, niin keskuudessamme elää edelleen arviolta 4000- 6000 polion sairastanutta henkilöä, joille polio on edelleen tänä päivänäkin ”RIESANA ARJESSA SELVIYTYMISELLE”. Polion sairastaneet tarvitsevat edelleen paitsi yhteiskunnan tukea, myös poliovammaisten keskinäistä vertaistukea. Suomen Poliohuolto r.y. jatkaa edelleen toimintaansa poliovammaisten jäsentensä elinolosuhteiden ja elämänlaadun parantamiseksi. Jatkamme edelleen lomailupalvelujen tarjoamista jäsenillemme ostamalla ne muilta lomailupalveluja tarjoavilta tahoilta.

 

 

Ingentupa                Mäkitupa

                    INGEN TUPA                                                                MÄKITUPA

Rinnetupa              Jussintupa     

                    RINNETUPA                                                                JUSSIN TUPA

Rantasauna             Alatupa

                    RANTASAUNA                                                            LÄNKKÄLÄ